Tämä blogi kertoo Kooikerhondje uroksen Ruudolfin (Bullbenz Kooi Klaas Qera) elämästä. Sivussa liipataan myös velipoika Roopen (Cavalier) elämää.

torstai 6. kesäkuuta 2013

10 vk, pentupainia, uusia tuttavuuksia ja töitä

Mörssärijalka-Ruudolf 10 vk TÄNÄÄN


pusspuss <3
Ruudolf täytti tänään 10 vk. Ja hän on jo iso poika, 4,1 kg tänä aamuna aamupalan jälkeen. Rudilla on hirveet mörssärin etutassut, mutta takatassut on vielä ihan sirot. :D Karva on alkanut karhentua sieltä täältä ja korva karvat kasvanut valtavasti. Taitaapi poika periä äitinsä korvat! Häntäänkin on alkanut karvaa kasvaa. Hännän päässä on hassu karva"tupsu". Iso poika on mys oppinut jonkin verran pidättelemään, sillä kakkeja ei ole sisään tullut viimesen viikon aikana kuin varmaan yhdet, ja silloinkin isäntäväki ei ollut riittävän skarppina kun pikku poitsu meni ovelle oottamaan ulos pääsyä. Pissit on osunut jo jonkun kerran paperille, jee. Ja pari yötä on mennyt ilman pissivahinkoja. Jonkun ollessa kotona, ei pissit kyllä osu paperille (poislukien yöt).

Ruudolf on ollut useammalla kalareissulla mukana ja siellä on sujunut hienosti. Ruudolf katselee tyytyväisenä reppuun kiinnitettynä kalastustouhuja ja popsii kepakoita maasta. Haavi on todella mukava paikka nukkua. ;) Kalakoira-Rudetski on päässyt myös kahlailun makuun. Voi juku kun vettä olikin kivaa läpsytellä tassulla ja loikkia matalassa vedessä. Uimaan asti ei ole vielä uskaltautunut. Yhdellä kalareissulla Kyykoskella Ruudolf pääsi ensimmäistä kertaa ainakin meillä ollessaan tutustumaan lapsiin. Paikalle nimittäin saapui joku 6-8 lasta, arvioltani ala-asteikäisiä ja osa ehkä nuorempiakin ja lapsethan heti bongasivat ihanan, söpön, suloisen koiranpennun ja eikä aikaakaan kun lähes koko lapsikatras oli Ruudolfin ympärillä silittelemässä. Rudi poikahan se pisti selälleen ja kieriskeli onnesta kun sai rapsutuksia, EIKÄ purrut muksujen käsiä ollenkaan!!!!! Jälkikäteen olin ehkä hieman kauhuissani, kun eihän mulle tullut mieleenikään siinä tilanteessa sanoa lapsille, ettei mene kaikki yhtäaikaa koiran ympärille, mutta hyvinpä näytti pikkuherrahurmuri tilanteen ottavan ja nauttivan siitä täysin siemauksin. Tällä viikolla lenkillä oli joku lapsi tullut Rudia silittämään juosten, niin se oli ollut vähän pelottavaa. Pelottavaa oli myös hieman vanhempi lapinkoiraherra, jonka viime viikonloppuna Ruudolf tapasi. Sille piti haukkua aivan valtavasti, eikä siitä ainakaan tällä kertaa kaveria tullut. Mutta olihan heillä aika moinen koko erokin. Isäntä kertoi, että toissa päivänä lenkillä oli pitänyt ensin kultaiselle noutajalle vähän murista, kun pelotti, mutta sitten oli voinut jo nätisti nuuhkia toisiaan. :)
kivakivakivaa

Oujee, vettä.

Moi, oon Ruudolf ja istun ku vauvat!
hihii, kieli! :D

Ruudolfin kanssa käytiin viime viikolla minun mummoni mökillä ja voi sitä ilon määrää kun pääsi vapaana juoksentelemaan. Oikeastaan ensin Rudi juoksenteli Roopen perässä jälkihihnassa, mutta koska liina oli niin pitkä ja se oli osittain keritty myttyyn, oli se aika painava vedettävä perässä, niin mamman täytyi rohkaistua ja päästää kokonaan vapaaksi. Sen verran toivottomalta meno näytti. Hienosti Ruudolf pysytteli piha-alueella ja tuli lähes aina kutsusta luokse. Välillä tosin korvat meni lukkoon kun oli oikein OIKEIN mielenkiintoinen haisu maassa. Käytiin viime viikonloppuna myös toisella mökillä näyttäytymässä ja siellä olikin taas kovasti uusia ihmisiä katsottavana. Siellä Ruudolf tapasi myös 4 v mäyräkoira-Allun, jonka kanssa meno sujui hyvin. Pientä painiakin Rudi pääsi ottamaan, onneksi Allu-poika ymmärsi täysin, että kyseessä on pikkuvauva. Rudi näki mökillä myös oikean ihmisvauvan, johon ei tainut sen suuremmin kiinnittää huomiota. Mökillä Ruudolf keksi vallan kivan leikin, nimittäin mäen laskun. Kyseisellä mökillä laskeutuu terassilta about 1,5 m jyrkkä hiekkainen alastulo suoraan rantaan. Ruudolf ensin vähän aristeli rantaan menoa, kun maa oli niin jyrkkä ja vähän luisti tassujen alla. Ylös tulokin oli vähän hankalaa kun ei meinannut tassut pitää. Pari kertaa kun mäki oli menty alas ja ylös, Ruudolf keksi uuden tavan mennä alas: Vauhtia ja sitten liusutaan mahallaan alas, etutassut suorana eteen ja takatassut suorana taakse, ja fiuuuuuuuu alas mäkeä. Sitten otettiin valtava spurtti juosten ylös, samasta kohtaa. Ja UUDESTAAN! Välillä ei mennyt mahaliukua, niin alhaalla oli sen näköinen ilme, että olisi tuumannut: "Höh, peileen meni, ei tää näin ollu kivaa. UUSI yritys!" Ja sitten juostiin taas ylös. Mutta kaiken kaikkiaan oli reipas mökkeilijä. Kiltisti meni ja oli häkissä kun sinne välillä laitettiin rauhoittumaan.

Viime viikon torstaina oli vallan hauska ilta. Ruudolf pääsi Lahdessa painimaan sisko- ja velipuoliensa Milan ja Matin kanssa, ja olihan siellä myös Noa-aikuinen paikalla. Alkuunsa entuudestaan jo tutut Noa ja Matti olivat vähän pelottavia, että niille piti ihan hurjasti haukkua, mutta äkkiä meno sitten rauhoittui. Sisko- ja velipuoli oli selkeästi jokin tiimi, ja ne kovasti runnoi pikku-Ruudolfia alleen, mutta kyllä se Rudikin pääsi pariin otteeseen päälle ja näytti ettei hälle ryttyillä. :D Painit sujuivat hyvin vaikka Ruudolf olikin 4 viikkoa nuorempi ja pienempi kun team M. Jee, kivaa oli ja sitä lisää!! ^^ No, pentupainia Ruudolf pääsi harrastamaan uudelleen tämän viikon maanantaina, kun lähdimme Rudin kanssa (viimeisen lomapäiväni kunniaksi) Kotkaan kukka/kasvi-ostoksille ja sen jälkeen menimme tapaamaan lyhyt karvaista collie-neitiä Mantaa (3kk). Mantan emäntä oli aluksi jännittynyt miten Ruudolf pärjää vauhdikasta ja huomattavasti isompaa Mantaa vastaan. Mutta pienten painien jälkeen ei voinut todeta kuin että hyvin pärjäsi. Ruudolf kyllä todella näytti millon toisen painit riitti ja jahtasikin useampaan otteeseen neitosen kauemmaksi. Vähän inhottavaa on, kun Rudi alkaa todella helposti komentamaan haukkuen, mikä itseäni hieman ärsyttää. Painisi ja jahtaisi niin paljon kun lystää, mut tekisi sen ilman räksytystä. Ruudolf näytti myös oman itsenäisyytensä, rohkeutensa ja hyvän itsetuntonsa Manta neidon seurassa. Kun Rudia ei kiinnostanut leikkiä, hän kääntyi pois ja teki omiaan, jos Manta tuli liian lähelle, pöllytti sen menoihinsa. Ei pikkumies ollut moksiskaan isommasta ja vauhdikkaammasta tyttökaverista. Ruudolf sai jopa kyseisen neidon hieman rauhoittumaan. Ruudolf myös "ryösti" tyttösen luun, pelkästään komentamalla. Siihen jäi luu Rudin syötäväksi eikä muuten toinen sitä saannut. Täytyy sanoa, että mamma on nyt kyllä ylpeä pienestä riiiviöstään, kuinka reipas se on ja osaa pitää puolensa. :)

Ruudolf ja Manta

Ruudolf ja ryöväämänsä luu sekä Manta-neiti

Minulta tosiaan loppui loma ja tiistaina oli palattava töihin. Käytiin me kyllä viime viikolla Ruudolf Pisuliuksen kanssa esittäytymässä töissä ja rapsuteltavana. Ja ihme kyllä, nuorten käsiä ei Rudi purrut samalla tavalla kuin aikuisten, käsittämätöntä. Ruudolf tykkäsi leikkiä nuorten kanssa ja olla heiän rapsuteltavana, kyllä siitä vielä terapiakoira tulee. :) Koiran terapeuttisen vaikutuksen näin kyllä  taas heti. Niin ne vaan pahimmatkin "korstot ja kovikset" heltyi lattialle kapsuttelemaan ja lässyttämään mamman pikku pallerolle. ;) Ruudolf kävi parin työkaverin kanssa välillä pihalla, eikä tuntunut olevan moksiskaan vaikka vieras ihminen tarttui taluttimen päähän. Sisällekkään ei tehnyt mitää tarpeitaan, jeee!

No, tiistaina sitten jouduin jättämään mamman murun yksin (Roopen kanssa) pitemmäksi aikaa, kun lähdin töihin. Kiltisti jäi. Isännän käskin laittaa heti viestiä kun käy ruokkiksellaan kotona ja kertomaan miten pikkusella on mennyt. Hyvinhän sillä oli kai mennyt, ei pissejä ollut sisällä, eikä mitään oltu tuhottu. Iltapäivällä oli pissinyt pahvilaatikkoomn (outo?!).. Eilen oli sitten aamupäivällä yhdet pisulit tullut sisälle, mutt paperille ja iltapäivällä ei mitään. Eli hienosti se on pärjännyt. Minäkin pärjäsin hyvin töissä loman jäljiltä vaikka helle olikin kovin nuuduttava. Onneksi mulla on nuo työvuorot kevyet klo.8-22, niin sitten saa vietellä kotona vapaapäiviä mukavemmin. Seuraavaksi töihin ensi maanantaina. Nyt saa taas 4 päivää viettää mamman murun kanssa.

Eilen illalla tehtiin päätös, että saapi poitsu alkaa syömään ruokansa ilman liotusta, kun kovat nappulat paremmin tuntuu maistuvan. Vettä nappulioiden sekaan ja annos tarjolle, ja ei menny kuin hujaus, kun kuppi oli tyhjä. Nyt ei tarvinut edes välissä haahuilla siellä ja täällä kuten liotettua ruokaa syödessä. Kyllä kovat nappulat vaan on namskis Rudin mielestä. :D

Punkeista on ollut nyt kovasti juttua joka paikassa. Ruudolfista ei ole onneksi vielä yhtää löytynyt, mutta Roopelta olen itse karistanut päästä 3 kävelevää punkkia pois ja selästä löytyi kiinni yksi. Ruudofilla eilen huomattiin mahassa pallien yläpuolella punainen läntti. Näyttäisi joltain hyönteisen puremalta, kenties mäkäräinen tai hyttynen.
eh, mamma puki mulle tämmöset...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti