Eilen iski kauhun sekainen tunne, kun kaverini vinkkasi ikävistä uutisista pentueesta ja kävinkin pentueen blogin katsomassa ja siellä se luki, että yksi pennuista on lähtenyt vehreämmille agilitykentille. Tietysti minulle iski paniikki jäänkö nyt sittenkin ilman koiraa. Heti surffattiin isännän kanssa koikkereitten sivut mitä muita pentueita oli syntynyt samoihin aikoihin. Seuraavaa haaste oli keksiä miten laittaa kasvattajalle varovainen kysely kuinka pennun saannin kanssa käy. Juuri ennen nukkumaan menoa sain jonkinmoisen viestin lähetettyä ja sitten nukkumaan. Ja arvata saattaa kuinka hyvin tuli uni..... No, ei tullu kovin hyvin, kun pohdin mielessäni ajatusta "entä jos en saakkaan pentua?"..
Aamusta päätin ensin lähteä Roopen kanssa lenkille ennen kuin avaan sähköpostiani. Onneksi Roope on kovin korkea koira ja vähäkarvainen ja tosi lyhytkarvainen... Köhöm.. No juu ei ihan. Se on kiva kun karvaa on tassuissa ja mahan alla vaikka muille jakaa ja etäisyys maasta ei ole kovin suuri. On muuten aika märkä ja hiekkainen koira lenkin jälkeen.. Ja kivn takkuinen kun onnistui jälleen käymään jossain takiaispuskassa. ARGGHHH! Suihkuunhan se oli taas vietävä ja pahimmat takut koitettava avata. Hetken mielessäni vilahti jo trimmauskone sekä karvaton kiinanharjakoira. :D
Lenkin, Roopen pesemisen ja takkujen availun jälkee päätin avata koneen. Sähköpostissa oli kaksi viestiä kasvattajalta ja jännityksellä avasin viestit. Iso kivi tippui sydämeltä, kun postissa kerrottiin, että minulle on kyllä siellä pentu! HUH!
No mutta, käykääpähän kattomassa uusia kuvia pienistä söpöläisistä: http://bullbenz.vuodatus.net/?page=2
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti